BLOGI
Täällä luettavana Kynäisten jäsenten kirjoittamia tekstejä. Tapaamme joka kuukauden (paitsi heinäkuun) ensimmäinen maanantai tarinapajan merkeissä. Luemme kirjoittamiamme tekstejä edelliskerran annetuista aiheista ja annamme toisillemme palautetta luetuista tarinoista.
Kesän kaunotar / Marja Murtoinperä-Kujala
Kuihtuneet, harmaat ovat kukat entisellä kaunottarellani, joka oli pakko ostaa, kun sen näin. Niin
Rakas lelu / Ritva Vainio
Sen eteen vuodatettiin hikeä ja kyyneleitä. Yhdeksänvuotias toivoi nukkea, vaikka jotkut pitäisivät sen ikäistä liian vanhana leikkimään nukeilla. Inhassa oli silloin Salon kauppa, jossa kotiväki asioi. Äiti kertoi,että kun kerää 100 kg paperia, saa nuken siitä palkkioksi. Innostuin siitä ja kuljetin polkupyörän tarakalla sanomalehtiä keskustasta...
Omenat / Ritva Vainio
Harvinaisen hienon kesän ja syksyn tuloksena tuli suuri omenasato. Useimmilla on omenoita yli oman tarpeen.Omat omenapuut leikattiin keväällä aika raaskuiksi, mutta kyllä ne siitä kesän mittaan tuuhenivat.Toiseen puuhun tuli viisi omenaa, jotka olivat käyttökelvottomia: vetisiä sisältä. Toiseen taas kymmenen isoa omenaa, joista tein piirakkaa....
Lyska / Jukka Karen
Seison suurella murskepintaisella pihalla. Ympärilläni on tuhat eri ikäistä nuorta tai lasta. Kaikki
Isä ja moottoripyörä / Ritva Vainio
Isä osti moottoripyörän, vaikka hänellä ei ollut ajolupaakaan.Matka töihin meni kuitenkin sillä mukavammin viiden kilometrin päähän Fiskarsin tehtaalle sekä vapaa-aikoina peltikattoja tekemään tilaajille. Eräänä iltana äiti ja isä ajattelivat lähteä elokuviin Ehosaan, mutta kuka saadaan lapsille kotimieheksi.Sattui kuitenkin Kulkuri Jussi...
Hyvät sanat kantavat /Kaarina Höykinpuro
Lukion päätteeksi ystäväperheen ruusukimpun ohessa kortti teksteineen:"Olkoon kaikissa pyrinnöissäsi
Silloin ennen / Tuula Tammela
jokaisen päivän
Armas lelu / Aimo Ahola
Olen leikkisä mies. Täällä minä taas olen leikkikalulaatikollani leikkimässä suomen kielen sanoilla. Olen korvannut sanoilla lapsuuteni lelut, joilla en enää kehtaa leikkiä. Sanaleikit ovat yksinleikkejä. En kaipaa leikkikaveria. Voin rakentaa sanoista aivankuin legoista mielikuvitusmaailman pilvilinnoineen päivineen.
Silloin ennen / Pirkko Ahola
Jos nyt ihan alusta asti aloittaa niin synnytykset tapahtuivat kotona kylällä olevan lapsenpäästäjän
Onnenpotku / Aimo Ahola
En haluaisi elää kaiken aikaa Onnelassa. Onni potkisi minut henkisesti turraksi. Tunne ei reagoisi enää mihinkään. Vähästäkin onnesta nauttii, kun sitä saa harvemmin. Murusia silloin tällöin. Sitä arvostaa enemmän.