"Antakaa nyt edes penkki!" /Pirkko Ahola

" Antakaa nyt edes penkki ! "

Tämä oli toimittaja, mediapersoona Katja Ståhlin Apu-lehden kolumnin otsikko .

Niin asiaa kun olla ja voi.

Hän kohdisti nuhtelunsa yhteiskuntaan ja sen tuolittomuuteen. Otan nyt käsittelyyn tuosta kolumnistav ain osion, joka koski ruokakauppoja ja yleensäkin liikkeitä, joista ihmiset voivat ostaa tarvitsemiaan tuotteita ja tavaroita. Pienet kaupat on helppo tahkota läpi, vaikka kulkeekin kepin, kyynärsauvojen tai rollaattorin kanssa. Sen sijaan suuret kaupat ja hypermarketit ovat silkkaa tuskaa. Huonosti liikuvan olisi kätevä käydä isossa marketissa, josta saa kerralla kaiken, mutta kun se ei vaan onnistu. Käytäviltä puuttuvat penkit, joilla keräisi voimia!

Katja kyselee, että onko nyt niin, että istuskeleva ihminen on kerta kaikkiaan vain niin masentava näky, että se poistaa kauppojen asiakkailta ostohalut? Eikö Suomi kestä väsähtävää kansalaistaan? Tilanne ei kuitenkaan ole lohduton, koska lähes jokaisessa puistoissa on penkkejä. Lisäksi Katja oli joku vuosi sitten nähnyt orivetisessä marketissa tuolin keskellä kauppaa. Tuolissa luki " Huilaa tässä hetki, niin jaksat taas ". Hän heitti kysymyksen, missä tälläisiä kauppiaita syntyy?

Me, joille liikkuminen ei ole vaivatonta tai tuottaa jopa tuskaa, olisi tuollainen huiluu-paikka oikein tervetullut. Nykyään, kun ne kaikkein tarpeellisimmat " hengenpitimet" on sijoitettu liikkeiden perälle. Ei ihminen ihan makosilla elä vaikka hyviä ovatkin. Niitä kyllä saa ihan kassan läheltä. Luulisi, että tilaa tuolille/penkille löytyy sen verran, ettei se haittaa asiakkaita eikä henkilökuntaa. Tahtotilaa muutoksille ja parannuksille kaikki asiakkaat huomioiden pitäisi vain löytyä!