Ensimmäiset tanssit / Hannele Halttunen

 Äiti oli kieltänyt tansseihin menon ennen rippikoulua. Luokkakaverit pääsivät kyllä. Paras ystävä Sointukin oli käynyt jo monta kertaa Vehkakosken lavalla, joka oli saman järven rannalla kuin hänen kotitalonsa.

Äidin mielestä tansseissa oli vaaroja. Siellä oli miehiä, jotka houkuttelivat lähtemään kanssaan ja tekivät sitten pahojaan. Mitä pahaa ne tekisivät, sitä äiti ei kertonut. Jotenkin se liittyi tupakkaan ja viinaan. Isäkin poltti tupakkaa ja joi lauantaisin viinaa lasista mehun kanssa. Se ei ollut kuitenkaan sama juttu. Sitä Riitta yritti käsittää.

Kesälomalla Riitta pääsi muutamaksi päiväksi Soinnun luo. Siellä oli kaikki erilaista kuin kotona. Soinnun isä ja äiti laskivat leikkiä ja juttelivat lapsillekin. Välillä käytiin Soinnun mummon luona ja syötiin lettuja. Lauantaina isä lupasi soutaa nuoret neidit tansseihin. Riitta ei ollut uskoa korviaan, mutta ymmärsi pitää suunsa kiinni. Ei Sointukaan ollut käynyt rippikoulua.

Tansseissa oli ihanaa. Väkeä oli paljon ja hiki haisi. Edessä soitti orkesteri tangoa ja välillä jenkkaakin, jota vain muutama tyttöpari pisteli hurjaa vauhtia hiukset heiluen. Kun tango taas alkoi, ryntäsi miesrivistö lavan keskeltä tarkastelemaan tyttöriviä, josta rohkeimmat tunkivat melkein miesten syliin.

- Nuo on tyrkyllä, opasti Sointu. Riitta istui vieruspenkillä muiden takana ja katseli varovasti tanssivia pareja. Eihän hän osannut tanssiakaan.

- Sun pitää vaan antaa miehen viedä, oli Sointu opastanut. Pian hän olikin jo lattialla töyhtöpäisen nuorukaisen vietävänä.

- Saanko luvan, kysyi vaaleahiuksinen nuori mies ja kumarsi hiukan Riitan edessä.

Riitta päätti rohkaista mielensä. Täytyi kai tuota kokeilla, kun kerran oli tänne viimein päässyt. Hän seurasi miestä lattialle ja kääntyi tanssiasentoon. Ei se ollutkaan kovin vaikeaa, sillä poika liikkui hitaasti. Vähän se muistutti kävelyä takaperin ja etuperin, vuorotellen. Kun piti kääntyä, tiukensi mies otettaan, ettei Riitta päässyt kaatumaan. Riitta muisti, ettei hänen sopinut aloittaa keskustelua, koska hän oli nainen.

- Aika paljon väkeä täällä tänään.

- Joo.

- Käyksä usein täällä?

- No en nyt kovin.

Kaksi kappaletta sopi tanssia yhden kaverin kanssa ja niin oli myös tehtävä. Puhumiset tuntuivat loppuvan jo ensimmäisen kappaleen jälkeen. Toisen kappaleen loppupuolella tanssikumppani virkkoi:

- Mentäskös juomaan jotain?

Riitta kauhistui. Tässä se nyt tuli, mistä äiti oli varoittanut. Nyt se tarjoaa viinaa ja tekee pahoja.

- Ei, sanoi Riitta ja vaikeni. Onneksi tanssi loppui ja Riitta pääsi taas seinän viereen. Kauhistuneena Riitta selosti Soinnulle miehen aikeita.

- Puffettiin se varmaan pyyteli, lohdutti Sointu. Riitta oivalsi, että asia saattoi olla juuri niin ja rentoutui vähän.

Ilta loppui sittenkin liian äkkiä. Riitta oli päässyt vielä kaksi kertaa tanssimaan, mutta juomista ei kukaan ollut puhunut mitään. Kun Soinnun isän kalju pää näkyi oviaukossa, lähtivät tytöt nöyrästi veneelle.

Järven yli soudellessa kaikui haikea musiikki lavalta. Riittaa virutti sormia vedessä ja ajatteli olevansa nyt aikuinen.

Kun äiti soitti seuraavana päivänä, oli Riitassa vielä kuplivaa iloa. Hän halusi jakaa sitä ja kertoi, kuinka oli välttänyt tanssikumppanin tarjoamat juotavat.

Muutaman tunnin päästä Soinnun kotitalon pihalle kurvasi punainen Morris Mini. Äiti nousi autosta ja käski Riitan pakata tavarat.

- Munhan piti tulla vasta maanataina, Riitta yritti. Soinnunkin kasvoille levisi säikähdys.

- Sinä meet pilalle täällä. Opit pahoja tapoja.

Soinnun äiti tuli keittiöstä ja kyseli kahvista.

- Ei kiitos! Riitalle tuli koti-ikävä. Autoon siitä niinkun olisit jo.

Auton takaikkunasta Riitta näki vielä Soinnun itkuiset kasvot.