Haudalla / Seija Hirvonen

Samettiorvokkeja istutamme

haudallesi, Äiti,

sisareni ja minä.

Niillä on sama hymy

kuin sinun silmissäsi,

tumma ja syvä.

Näethän sinä meidät,

Äiti, tyttäresi?

Toki minä olen 

kovin rypistynyt, 

siskoni taas 

käynyt pyyleväksi.

"Katsopas sisarueni!"

sanoo sisko, lämpimästi

kuin ennen, lapsena.

Kuulethan, Äiti:

hyvin me selviämme.

Olemme oppineet 

äideiksi: toisillemme.