Hyvää yötä! / Seija Hirvonen

Olet lähdössä pois, Äiti,

matkaan, yksin.

Sinertävin poskin,

loppuun uupuneena.

Selviätkö sinä?

Voimaton huoli kurkussani.

Avaat silmäsi. Samassa 

kasvat takaisin: äidiksi.

lempein, varmoin katsein

hallitset sairaalan

valkeaa huonetta.

Niin kuin lapsena

minä kyyhötän lukemassa.

Sinä puhut, vaivut ajatuksiin,

et odota vastausta.

Minun huoleni on poissa:

sitkeällä varmuudella 

sinä matkaat läpi kuoleman.

" On jo myöhä. Sinä,

lähde kotiin lepäämään!

Minä selviän täällä.

Soittavat sitten aamulla."

Suljet silmäsi ja muutut pieneksi.

Viivytellen korjaan peittoa,

happimaskia. Hipaisen.

Hyvää yötä, Äiti!