Ilmapalloni / Ritva Vainio
Lapsena odotin vappua ilolla, koska silloin sai ottaa pitkät villasukat pois jaloista ja laittaa keväisempiä vaatteita päälle. Usein tätini ompeli meille tytöille uudet mekot.
Vapunaattona me lapset saimme jokainen yhden ilmapallon. Isä puhalsi ne täyteen. Varoin, ettei se vain menisi rikki. Vapun mentyä katkaisin langan pallon suulta ja säästin sitten pallon omassa laatikossani seuraavaan vuoteen. Sitten niitä olikin kertynyt useampia vuosien varrella. Pelkäsin, etten jonakin vuonna saisikaan ilmapalloa. Keräsin kyllä muutakin, kuten pieniä, noin 10-15 senttimetrin pituisia nukkeja, joita isäni toi käydessään Seinäjoella tutkimuksissa.
En muista, milloin ja miten ilmapallojen säästäminen loppui. Laitan kyllä yhä ilmapalloja koristeeksi serpentiinin kanssa, mutta enää en siitä säästä.