Kateus / Tuula Tammela
08.10.2023
Kadehdin ihmistä
puheliasta
koskaan ei sormi
suuhunsa jää
Seurueessa hän
keskipiste
kun naurunsa
kirkkaana helkähtää
Hänen tupansa
siisteistä siistein on
ei pölypalloja
missään näy
Ja vaatteensa
viimeistä huutoa
kun tiellä
ylväänä käy
On viisautta
vaikka muille jakaa
se kateutta
suurta herättää
Sydän silti
hällä on paikallaan
ei hylkää hän ystävää