Kevättä rinnassa? / Aimo Ahola

Aika voi olla hetki, tovi, tuokio. Se voi olla lyhyt tai pitkä. Sekunti, tunti, päivä, viikko, kuukausi, vuosi. Elämä, lapsuus, nuoruus, vanhuus. Se voi olla muisto, menneisyys, tulevaisuus. Sain ajan syntyessäni. Olen kuluttanut sitä yli seitsemänkymmentäneljä vuotta. Ajassa on parasta, että se muuttuu talvesta kevääksi, kesäksi, syksyksi.

Jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät puolensa. Mitään suosikkivuodenaikaa minulla ei ole. Kunhan televisiosta tulee urheilua, urheilun perään. En ole suuri luonnon ystävä, mutta kun ilma lämpenee keväällä, tulee istuttua ulkoilmassa useammin ja mielummin.

Rintaani asti en kevättä päästä. Sehän osoittaisi, että minulla on sitä kohtaan vahvoja tunteita. Vain iholleni annan sille luvan tulla.