Lumen hetki / Seija Hirvonen
08.03.2023
Päälleen puki vaipan valkeen
maa niin musta, hukkui hankeen.
Hiljaisuuteen häipyy huolet
syrjään syksyn synkän murheet.
Kanssa kuusten nukkuvaisten
viivyn vaiti, aavistellen:
alla lumipeiton suojan
kytee kuulas kevät Luojan.
Tiedän: talvi taittuu aina!
Hetken, joss` ei mikään paina
talteen taitan, kokoon käärin.
Hetken, miss`ei mikään väärin.