Mäntysuovan tuoksu / Raija Kankaanpää
12.11.2022
On lämmin kevätkesän päivä
aurinko paistaa
lammen tumma vesi kimaltaa
savu kiemuroi vesipadan alta
pitkä laituri peittää rantakaislikon
ja laiturilta portaat tummaan veteen.
On kevätpyykin aika.
Seison laiturin portailla
edessäni on pitkä likainen matto.
Hankaan siihen mäntysuopaa
ja karkealla harjalla jynssään sitä,
jynssään koko nuoruuteni voimalla.
Nousen maton kulmalle, lisää mäntysuopaa
ja taas jynssään.
Lopuksi huuhdon hyvin.
Äidin kanssa viemme sen
aidalle kuivumaan.
Siinä aurinko hellii sitä.
Juhannuksena laitetaan
puhdas matto tuvan lattialle.
Siinä se tuoksuu kesälle
ja hiukan mäntysuovallekin.
Vieläkin vuosikymmenten jälkeen
mäntysuovan tuoksu tuo mieleeni
muiston keväisestä pyykkipäivästä
kotilammen rannalla.