Metsästä löytynyttä / Raija Kankaanpää

1

Taas ne aloittavat konserttinsa 

- linnut.

Harput ja huilut helisevät

viulut vinkuvat

ja joku hakkaa jossain rumpuja.

Kaiken ympärillä vihreä, tuoksuva metsä.

Seison mäen rinteessä hurmioituneena.

Sisimpääni hiipii rauha

ja mieleni valtaa levollisuus.

Haluan kokea tämän uudestaan,

uudestaan joka kevät.

Haluan nähdä metsäluonnon

heräämisen kesään,

tuntea sen kasvun voiman

ja olla mukana sen elämässä.

2.

Vanha kelo kivasti kallellaan

ikäänkuin kutsuen luo:

Lintu, tule tänne.

Laita kotisi kolooni,

tee pesäsi turvaksesi

lämmöksi lapsillesi.

Ota oksa laulupuuksesi,

josta ilon päästät ilmoille.

Sinua lintu katselen,

kyynelsilmin kuuntelen.

Kelopuuta, kotipuutasi,

kivasti kallellaan olevaa,

onnellisena halailen.

3.

Puhun asiani harakoille ja pikkulinnuille

rusakkopupuille ja pajunkissoille.

Lenkkipoluilla tuskin muita,

vain puut keskenään humisevat.

Ymmärrän niiden puhetta

osaan nauraa auringolle

löytää kukkasen sammalikosta.

Jaksan odottaa huomista

ilolla ja toivorikkaana,

sillä metsä minut kasvattaa

ja antaa voiman arkeeni.