Olenko tullut lapseksi jälleen / Aimo Ahola

Eletyssä elämässä on aina jotain, mistä ei halua päästää irti. Lapsuudessakin oli jotain, jota halusi säilyttää. Leikillisyys oli se jokin. Teki mitä teki kun mukaan sai leikillisyyttä, tehtävä tuntui heti paljon nautinnollisemmalta toteuttaa. Mikään ei tuntunut kovin tosikkomaiselta tai arkisen ikävältä, kun sen teki leikinomaisesti. Koskaan ei ole liian vanha leikkimään. Leikkisä vanhus ei pelkää, että häntä alettaisiin sanoa lapselliseksi. Hän kuittaa sen huumorilla.