Ongella / Raija Kankaanpää

02.02.2022

Me olimme Annikin kanssa usein mato-ongella kesäisin. Lampi oli pieni, mutainen ja mustavetinen. Sieltä tuli hyvin kiiskiä, joskus ahveniakin - pieniä. Kissat söivät niitä mielellään. Onkimisen jälkeen istuimme laiturilla ja heiluttelimme jalkoja pehmeässä vedessä.

- Minnekähän kalat uivat täältä? sanoi Annikki.

- Ehkä ne uivat puroa pitkin Afrikkaan, sanoin. - ja mustat lapset onkivat siellä meidän kalojamme.

Istuimme hiljaa, aurinko paistoi.

Katselimme valkoisten jalkojemme uintia tummassa vedessä ja ajattelimme mustien lasten onkimatkaa.

Ähtärin kirjoittajaseura Kynäiset Ry. / By PR-Sävel 2020
Luotu Webnodella
Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita