Onnellinen hetki / Aimo Ahola

 Se on nyt. Koska mukanani on rakkain ystäväni: Mieli. Koska sen kanssa on elettävä joka hetki. Sitä on pidettävä hyvänä. Miellyttävillä pienillä onnellisuuden herkuilla, iloisilla tyydytyksillä, nautinnollisilla teoilla. Se palkitsee minut mielekkyydellä. Varsinkin yksineläjällä mieli on tärkeässä asemassa. Kun se on ainoa jonka kanssa on elettävä. Tässähän juuri parhaillaan hyväilen mieltäni. Kuulen kuinka mieli huokailee onnellisena. Otan rollaattorin avukseni ja siirryn kahvinkeittimen luokse. Mieli on kahvia vailla. Tunnen kahvin hennon tuoksun. Huone on hämärä kun sähkövalo on säästösyistä pois päältä. Olimme vain kahden mieli ja minä. Mahdollisimman usein. Erakon onnellisin hetki. Päivä oli syksyisen utuinen ja harmaa.

(Totta vai tarua -kurssin tehtävä)