Silmäni / Aimo Ahola

Kyttääminen on hauska harrastus. Sitä kuitenkin pitää tehdä yleistä huomiota tai tuomiota herättämättä. Se on eräs katselun muoto, johon on syventynyt näköaistin voimalla. Kun nauttii näkemästään, se menee syvällisen kyttäyksen puolelle.

Tirkistelijät ovat salakatselijoita, enkä tunnusta tekeväni sitä harkitusti usein. Joskus ei ole vain mahdollisuutta olla tirkistämättä, kun oikein mehevä kohde sattuu eteen.

Vilkaisu on katselun lyhin muoto. Kurkistus on jo vähän pitempi. Pällistely on tuijotuksen esiaste, joka voi kehittyä toljotukseksi asti. Harva tunnustaa tekevänsä niitä julkisen avoimesti. Sitten on vielä tsiikaajat ja töllöttäjät.

Olen viihteeseen hurahtanut. En jaksaisi kauan aikaa ilman sitä. Se on henkistä ravintoa. Eikä siitä tule kylläiseksi.

Jo hyvin nuorena huomasin, etten aivan kaikkea viitsinyt nähdä enkä tehdä. Siksi mielihalujani kaikkeen veti viihde. Viihtyvyys on kaikki kaikessa.

Tunnustan syyllistyneeni näihin kaikkiin katselumuotoihin, kun en enää ole saanut katsettani kohteesta irti. Kohde kun on vetänyt katsetta jollain viehättävällä tavalla puoleensa.