BLOGI

Monia automatkoja on tehty isännän kanssa ja aina niillä kaikenlaista tapahtui. Usein oli ikäviä yllätyksiä, turhan usein. Monia autoja, lähes kaksikymmentä ja jokaiseen tuli jostakin ihmeellisestä syystä jokin vika, milloin mikäkin.

Onni on niin omakohtainen, intiimi aihe, että sen paljastaminen on todella uskaliaan rohkea teko. Kun olen oppinut olemaan vähään tyytyväinen, jo pienikin ilon aihe tekee mieleni onnelliseksi:

Tonttu nutun nurin käänsi,

Kun en ole joulu- tai vielä vähemmän tonttuihminen, ei meiltä löydy ainakaan

Meitä on moneen junaan ja sitten vielä ne resiinalla tulevat. Pitäisi olla ihan luvan varaista kasvattaa koiria ja myydä tai antaa pentuja eteen päin. Tunnen parikin koiranomistajaa, jotka eivät ole kelvollisia.

Eivät akanat arvoavoi saada milloinkaanNe alinta pohjasakkaajaloviljojen joukossa vaan.

Kuka julkkis olisin päivän? En olisi vain yksi , vaan yhdistelmä useammasta. Haluaisin osata laulaa yhtä upeasti kuin Diandra, soittaa pianoa kuin Lenni-Kalle taipale, maalata tauluja kuten veljeni tytär Johanna. Hänen taulunsa ovat upeita.

Pyörin ympyrää elämän ruletissa,

Ennen näin usein unia, joissa lensin. Se oli upea tunne. Juuri kun roisto oli saamassa kiinni, nousin lentoon ja pääsin pakenemaan. Joskus lensin upeiden seutujen yllä ja katselin muiden touhuja maankamaralla. Ne olivat sadunomaisia lentoja talojenkin läpi. Kaikki oli mahdollista. Tunsin itseni vapaaksi.

Koska ihmisellä ei ole siipiä, he eivät lennä. Ihminen on kuitenkin rakentanut koneen, jolla voi lentää.