BLOGI

kun keijut ja peikot

Asuimme punamullalla maalatussa talossa, jonka ikkunanpielet olivat valkoiset. Kerroksia oli kaksi, mutta ylin kerros oli avoin, kylmä vinttitila. Sinne menivät vain puutikkaat. Äitini kertoman mukaan olin alkanut kävelemään jo noin yhdeksän kuukauden iässä. Hän sanoi minun olleen vilkas lapsi.

Sotaa käydään maailmalla

Oikeasti ensimmäiset muistot ovat kaksivuotiaasta :minulla oli hiekkakasa ulkorappusten vasemmalla puolella.Kaksi vanhaa kahvipannua olivat leikkikaluina.Keittiön ikkunasta näkyi järvi kuten nykyäänkin. Ehkä juuri siksi kotiuduin tähän rivitaloon.Joskus vierailimme sekä isän että äidin sukujen luona. Äidin sukutalo oli ja on Vesilahdella. Se oli...

Vire tarkoitta hereillä, hengissä, käyttövalmiina. Mieli pelaa, aivot kelaa. Kaikki kunnossa. Hyvin toimii. Voin aloittaa..

Olin suuressa rakennuksessa, joka oli ilmeisesti koulu. Päättelin sen siitä, että jouduin kysymään luvan, saanko lähteä sieltä pois. Eteisessä ollessani pukemassa takkia päälleni tuli viereeni mies, joka myös oli lähdössä. Menimme ulos. Pihassa oli vesikelkka. Siinä makasi vatsallaan mies ilman paitaa. Kysyin, eikö hänellä ole kylmä. En saanut...

milloin liikut, missä hääräät

Kesäisin lempipaikkamme oli ja toivottavasti on yhä laituri Seinäjärvellä. Siinä tuijotamme kalojen uiskentelua, vaikka vesi onkin sameaa. Kovasti laativat puhdistussuunnitelmia, joten ehkä meidänkin laiturilta vielä joskus näkee kirkkaassa vedessä uivia kaloja. Varmaan lajitkin lisääntyisivät

Joskus silloin tällöin joudun viettämään viikon vuorohoidossa Kuortaneella Kultasiiven yksikössä. Tapan aikaa joko tv:tä katsomalla tai ristisanatehtäviä täyttäen. Suurimman osan ajasta tunnen olevani unohdettu, vaikka saatan soittaa ystävättärille tai miehelleni häiriten hänen vapaaviikkoaan.

katsovat syvän sinistä merta