BLOGI

Kaksi vanhusta - pariskunta - kävelee sairaalan käytävällä käsi kädessä. Näky taltioituu silmieni verkkokalvolle iäksi. Myöhemmin juttelen vaimon kanssa. Hän kertoo, etteivät he koskaan mene riidoissa nukkumaan,vaan aina sopivat . Edelleen he nukkuvat saman peiton alla. Sitä ihmettelen, mutta ovathan he hoikkia, joten sinne varmaan hyvin mahtuvat.

Elämä on arpapeliä. Viimeksi lupailin loton päävoitosta tai "Haluatko

1. Olen koneiden hallitseman maailman onnellinen orja. Elän sopusoinnussa jääkaapin, mikroaaltouunin, pesukoneen, kahvinkeittimen, television, partakoneen, laturin ja kännykän hallitsemassa kuplassa. Enkä pärjäisi enää hetkeäkään ilman niitä. Tai ainakaan kovin pitkää aikaa.

Ei huvita, ei kiinnosta. Kuulostaa niin tutulta - ovathan nuo omia sanontojani. Kuitenkin teemme asioita tavan vuoksi. Se on tuttua ja turvallista. En uskalla tehdä toisin. Jos vaikka muuttaisi lottonumeronsa, aivan varmasti ne entiset arvottaisiin voittoriviksi. Minä jäisin nuolemaan näppejäni.

Suoraan kysymykseen suora vastaus.

moniko niistä viisastuu

Ihmismielikin tarvitsee rajoituksia, että tunteet pysyvät omassa hallinnassa. Himo on jo liian voimakas tunne, jossa mieli on joutunut antautumaan sen valtaan. Se on haluistamme voimakkain. Halukin kutittelee mieltämme yhtenään. Mieli on otettava puhutteluun: "Ei meillä ole siihen varaa!"

itsestäänselvyydet

siisteistä siistein on

nuoruutemme lapsuutemme